Visuaalinen oppija

Edellinen teksti oli niin teoriatäyteinen, että ajattelin kirjoittaa tarinan yhdestä visuaalisesta oppijasta, itsestäni. Erilaiset kaaviot, taulukot, kuvat tenttikirjoissa tai oppimismateriaaleissa ovat minulle pelastus. Monesti olen tenttitilanteessa kopionut muististani kaavion tenttikirjasta ja purkanut kuvan sitten sanallisesti.

Olen joskus todennut, että minulla on kuvamuisti. Kuvat vain vievät enemmän tilaa kovalevyltä, joten siksi muistan vähemmän asioista 😉.

Kuvallisesta ilmaisusta yksi mieleeni jäänyt tapahtuma oli opinnäytetyön kypsyysnäyte. Olin tehnyt opinnäytteen aiheesta nonprofit-organisaation markkinointi. Kypsyysnäytteessä kysyttiin, miten nonprofit-organisaation markkinointi eroaa tuottoa havittelevan yrityksen markkinoinnista. Piirsin kuvan. Piirsin niin hienon kaaviokuvan, että vieläkin 11- vuotta jälkeen päin ”harmittaa”, etten tajunnut piirtää kuvaa aikaisemmin ja liittää sitä osaksi opinnäytetyötäni. Kuvassa oli tiivistetty koko monikymmensivuinen työni. Olisi toisenkin visuaalisen oppijan silmä ja aivot levänneet siinä.

Oikeastaan ainut asia, jota en allekirjoita visuaalisen oppijan määritelmässä, on hiljaa lukemisen mielekkyys. Auditiivisesta oppijasta voisin napata itselleni kuuntelemisen ja keskustelun. Kuten jo olen aikaisemmin todennut, niin asioiden maadoittaminen oikeaan elämään on minulle tärkeää. Mikä olisikaan parempi tapa juurruttaa asioita tähän päivään, kuin hyvä, rakentava keskustelu.

ü Visuaalinen oppija

ü  oppii parhaiten näkemällä, lukemalla ja katselemalla

ü  oppimisessa auttavat värit, kuvat, kalvot ja taulukot

ü  lukiessa alleviivaukset ja muut merkinnät auttavat

ü  omaa usein hyvän mielikuvituksen

pitää enemmän hiljaa lukemisesta kuin kuuntelemisesta