Olen siis hengissä ja ihan hyvässä sellaisessa...
Kävin vielä aamulla läpi harjoitteluohjaajan kanssa toimintamallia ja sovimme, että lähetän mahdolliset "häiriköt" toiseen työtilaan tekemään tehtäviä. Työtilassa pitäisi olla ohjaajat paikalla. Yleensä tilaan lähetetään opiskelijoita, jotka ovat muita edellä (lue: kykenevät itsenäiseen työskentelyyn), mutta myös tämänlaisessa tilanteessa opetustilaa voisi käyttää.
Opetuksen alkaessa käytin "hajoita ja hallitse" -metodia, eli tietty (jo em. mainittu) poikaporukka ei saanutkaan istua sohvilla, vaan heidän piti jakaantua. Seurasi mussutusta, mutta myös toimintaa. Hyvä!
Aloitan opetuksen Kahootilla ja se oli menestys. Nyt minulla onkin mietinnässä seuraavat kysymykset. Mielekkään alun jälkeen koko opetus meni erilaiselle raiteelle kuin viimeksi. Minäkin olin oppinut, että yleisohjeiden jälkeen pitää antaa vielä ohjeet lähes kaikille erikseen ja sen jälkeen vielä kiertää varmistamassa, että ohjeet ovat menneet perille.
En tiedä vaikuttiko minun taustasuunnitelmani omaa olemukseeni, vai olivatko opiskelijat saaneet siitä vihiä, mutta lisätehtävää ei tarvittu. Hyvä niin! Ehkä minua vain testattiin ja huomattiin, että testi ei uppoa. Kai tässäkin hommassa pitää muistaa yksi kasvatusviisaus:
Rajat ovat rakkautta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti