Visuaalinen oppija

Edellinen teksti oli niin teoriatäyteinen, että ajattelin kirjoittaa tarinan yhdestä visuaalisesta oppijasta, itsestäni. Erilaiset kaaviot, taulukot, kuvat tenttikirjoissa tai oppimismateriaaleissa ovat minulle pelastus. Monesti olen tenttitilanteessa kopionut muististani kaavion tenttikirjasta ja purkanut kuvan sitten sanallisesti.

Olen joskus todennut, että minulla on kuvamuisti. Kuvat vain vievät enemmän tilaa kovalevyltä, joten siksi muistan vähemmän asioista 😉.

Kuvallisesta ilmaisusta yksi mieleeni jäänyt tapahtuma oli opinnäytetyön kypsyysnäyte. Olin tehnyt opinnäytteen aiheesta nonprofit-organisaation markkinointi. Kypsyysnäytteessä kysyttiin, miten nonprofit-organisaation markkinointi eroaa tuottoa havittelevan yrityksen markkinoinnista. Piirsin kuvan. Piirsin niin hienon kaaviokuvan, että vieläkin 11- vuotta jälkeen päin ”harmittaa”, etten tajunnut piirtää kuvaa aikaisemmin ja liittää sitä osaksi opinnäytetyötäni. Kuvassa oli tiivistetty koko monikymmensivuinen työni. Olisi toisenkin visuaalisen oppijan silmä ja aivot levänneet siinä.

Oikeastaan ainut asia, jota en allekirjoita visuaalisen oppijan määritelmässä, on hiljaa lukemisen mielekkyys. Auditiivisesta oppijasta voisin napata itselleni kuuntelemisen ja keskustelun. Kuten jo olen aikaisemmin todennut, niin asioiden maadoittaminen oikeaan elämään on minulle tärkeää. Mikä olisikaan parempi tapa juurruttaa asioita tähän päivään, kuin hyvä, rakentava keskustelu.

ü Visuaalinen oppija

ü  oppii parhaiten näkemällä, lukemalla ja katselemalla

ü  oppimisessa auttavat värit, kuvat, kalvot ja taulukot

ü  lukiessa alleviivaukset ja muut merkinnät auttavat

ü  omaa usein hyvän mielikuvituksen

pitää enemmän hiljaa lukemisesta kuin kuuntelemisesta

Oppimis- ja ohjaustyylit sekä monenlaiset oppijat

Erilaisia oppimistyylejä on määritelty 3-4 kpl. Määrä johtuu siitä, että kinesteettinen ja taktiili oppija ovat saman määrittelyn alla.

Visuaalinen oppija

• Pitää enemmän hiljaa lukemisesta kuin kuuntelemisesta
• Oppii parhaiten näkemällä, lukemalla ja katselemalla
• Oppimisessa auttavat värit, kuvat, kalvot ja taulukot
• Lukiessa alleviivaukset ja muut merkinnät auttavat
• Omaa usein hyvän mielikuvituksen

Auditiivinen oppija

• Oppii parhaiten kuulemalla ja keskustelemalla
• Prosessoi tietoja ääneen, joten pienryhmäaktiviteetit, luokkakeskustelut ja tutoriaalit hyviä
• Äänikirjat, rytmi ja musiikki
• Ohjeet mieluummin suullisesti kuin kirjallisesti

Kinesteettinen oppija

• Koko vartalo mukana oppimisessa, ei vain kädet (taktili oppija) 
• Oppii parhaiten kokeilemalla ja itse tekemällä
• Opintoretket, pantomiimi ja tiedon dramatisointi
• Tärkeää on miellyttävän tuntuinen opiskeluympäristö
• Liikkuminen ja tauot ovat tärkeitä
• Teoreettiset ohjeet yhdistetään käytäntöön

Taktiili oppija

• Oppiminen on tehokkaampaa käsillä tekemisen kautta
• Kirjoittaminen, piirtäminen ja mallien rakentaminen auttaa oppimisessa

***

Ohjauksessa käytettäviä tyylejä

Kuten oppimistyylejä, niin myös ohjaustyylejä on erilaisia. Jäin miettimään, mikä ohjaustyyli olisi paras visuaaliselle, auditiivisella, taktiilille tai kinesteettiselle oppijalle? Vai onko vain oppijan tilanteellä välilä ohjaustyylin välillä?

Määräävä tyyli, neuvoja ja ohjeita antava ohjaustyyli

• Ohjaaja ottaa asiantuntija-aseman ja antaa suoria ohjeita ja määräyksiä
• Ohjattava ei osallistu ongelmanratkaisuprosessiin vaan kuuntelee neuvoja ja ohjeita.
• Ongelmana, että ohjattava ole ymmärtänyt tai sisäistänyt ohjaajan tekemää ratkaisua, joten oppimista ei tapahdu.
• Riippuvuus ohjaajaan säilyy.
• Hyvä tyyli, jos ohjattava on tilapäisesti hakoteillä, lamaantunut tai kriisissä eikä pääse eteenpäin työssään.
• Käytetään myös kiireessä tai jos opiskelijan toiminta on itselle tai asiakkaalle vaarallista.

Katalysoiva tyyli, jäsentävä ja selkiyttävä ohjaustyyli

• Katalysointi tarkoittaa reaktion jouduttamista ottamatta siihen itse osaa.
• Ohjaaja jouduttaa ohjattavan ajatus- ja oppimisprosessia, eli tiedon jakamista selkeyttämistä ja aktivointia.
• Koostuu avoimista kysymyksistä ja kannustuksesta tehdä omia ratkaisujaan. Kerro tilanteestasi omin sanoin. Mitä voisit tehdä? Mistä aloitat? Miten etenet? Mitä vaihtoehtoja tässä olisi? Millaisia keinoja olet jo kokeillut?
• Käytetään, jos opiskelijan on vaikea ryhtyä työhön tai hänellä on ongelma eikä hän osaa toimia tai ei saa tehtyä ratkaisua.
• Riskinä piiloteltu määräävyys, eli ”voisiko tämän ajatella näin…” tyyppiset ohjeet (lue! Ajattele näin)
• Riskinä piiloteltu pinnallisuus, jos ohjaaja ei jaa omaa näkökulmaansa.
• Tukee opiskelijan itsenäistä ajatteluprosessia
• Käytetään esim. työssäoppimisprosessin alussa

Konfrontoiva tyyli, puheeksi ottava ja näkyväksi tekevä ohjaustyyli

• Konfrontointi tarkoittaa vierekkäin asettamista, ristiriidan osoittamista.
• Ohjaajan osoittaa opiskelijan sanomisen, ajattelun, kertomusten ja tekemisten välillä tai sisällä olevia ristiriitoja ja auttaa opiskelijaa tiedostamaan niitä.
• Konfrontaatioiden tulisi olla selkeitä ja objektiivisia, eikä niihin saisi sisältyä arvostelevaa kielenkäyttöä tai moralisointia.
• Käytetään, kun opiskelija ei osaa hyödyntää omia mahdollisuuksiaan tai ei ole tietoinen omasta toiminnastaan eikä tunnista omia kehittymiskohtiaan tai hänellä on epärealistinen kuva tilanteesta tai opiskelijan puhe ja teot ovat ristiriidassa.
• Ristiriidan osoittaminen ohjattavalle voi aiheuttaa tunnerektioita tai konflikteja.
• Vaatii psykologisesti turvallisen ilmapiirin ja pelisilmää sekä ammattitaitoa ohjaajalta, jos eteen kuisallinen tai vaikea tilanne.
• Tarkoituksena on auttaa opiskelijaa tekemään ratkaisu ja löytämään uusi toimintatapa.
• Konfrontoivan tyyliä voidaan käyttää oppimisprosessin puolivälissä tai loppuvaiheilla

Hyväksyvä tyyli

• Ohjaaja hyväksyy ohjattavan sellaisenaan.
• Asioita katsotaan ohjattavan näkökulmasta.
• Ohjattava jäsentää itse tilannettaan ja ohjaajan tehtäväksi jää aktiivinen kuuntelu, tuen ja ymmärryksen osoittaminen, rohkaisevat tai selkiyttävät, neutraalit puheenvuorot.
• Ohjaajan tulee luoda psykologisesti turvallinen ilmapiiri, jossa opiskelija voi vapaasti edetä ongelmanratkaisussaan.
• Vaatii aikaa antaa opiskelijalle oma aikansa ja hyödyntää tietoisesti hiljaisuutta sekä taukoja.
• Käytetään erityisesti hoito- ja terapiatyöhön.
• Käytössä myös ohjattavan elämän tilanteen yllättävässä muutosvaiheessa ja jumiutunut omiin tunteisiinsa. Opiskelijalla ovat tunteet pinnassa, eikä hän ei luota itseensä.
• Riskinä on jumiutuminen ja siten ongelmanratkaisussa etenemisen hitaus, sekä ohjaajan säilyminen hyväksyvänä ja neutraalina.

***

Suunnittelen liikuntaa – nettisivuilta löytyy myös oman luokituksensa liikunnanohjaustilanteita, jolla voidaan erottaa toisistaan erilaisia opetustyylejä. Opetustyyleistä käytetään tässä materiaalissa nimitystä ohjaustapa. Kuhunkin tilanteeseen sopivimman ohjaustavan valintaan vaikuttavat ohjattavien lasten ikä, määrä ja aikaisemmat kokemukset. Osassa ohjaustavoissa on samoja piirteitä kuin aikaisemmin käsitellyissä ohjaustyyleissä.

Ohjaajakeskeiset ohjaustavat

Komentotyylinen ohjaus

• Komentotyylisessä ohjauksessa ohjaaja selittää ja näyttää tehtävän kaikille yhteisesti.
• Ohjaaja käynnistää toiminnan, jossa kaikki tekevät suoritukset ohjaajan komennossa samaan tahtiin. Ohjaaja tarkkailee, ohjaa ja antaa yhteispalautteen.
• Komentotyylisestä ohjaamisesta ovat mm. tanssin ja aerobicin ohjaaminen.

Tehtäväohjaaminen, harjoitustyyli

• Ohjaaja näyttää ja kertoo tehtävän
• Tehtävää harjoitellaan omaan tahtiin ja ohjaaja arvioi
• Palaute yksilöllistä ja yhteistä
• Esimerkkejä harjoitustyylistä ovat pelit ja kuntopiirit.
• Harjoitustyyli on yleisin liikunnan ohjaustilanteissa käytössä oleva ohjaustapa.    

 Eriyttävä ohjaus

• Ohjaaja selittää ja näyttää eritasoiset tehtävät kullakin suorituspaikalla.
• Ohjattava siirtyy osaamistasonsa mukaan seuraavaan tehtävätasoon.
• Runsaasti yksilöpalautetta.
• Esim. telivoimistelun pistetyöskentely

Lapsikeskeiset ohjaustavat

Itsearviointiin perustuva ohjaustyyli

• Ohjaaja antaa tehtävät eri suorituspaikoille ja selittää suorituksen arviointikriteerit.
• Ohjattava arvioi itsenäisesti omaa suoritustaan suhteessa annettuihin kriteereihin.
• Ohjaaja kysyy ohjattavalta arviointiperusteet.

Ohjattu oivaltaminen

• Ohjaaja pyrkii tekemään sellaisia kysymyksiä, joiden kautta ohjattavat itse pyrkivät oivaltamaan esimerkiksi jonkin suoritustekniikan

Ongelmanratkaisu

• Ohjaaja antaa ohjattaville ongelman ratkaistavaksi.
• Ongelmanratkaisua käyttävä ohjaaja antaa palautetta ongelman selvittämisestä ja ratkaisun omaperäisyydestä – ei taidoista.

Oppilaan yksilöllinen ohjelma

• Ohjattavat saavat itse päättää mitä, miten ja milloin he harjoittelevat.

Yhteistoiminnalliset ohjaustavat

Pariohjaus

• Käytetään myös nimitystä vuorovaikutustyyli.
• Pariohjauksessa ohjaaja antaa tehtävät eri suorituspaikoille ja kertoo, mitä asioita pari tarkkailee ja arvioi kussakin tehtäväpisteessä.
• Tarkkailun tueksi arviointikriteerit voi olla kirjattuina tehtäväkorteille tai muistilapuille
• Ohjaajan tehtävänä on rohkaista jokaista antamaan toiselle palautetta ja kiinnittämään huomiota oikeisiin kohtiin.

Lähteet:

Kielikompassi, https://kielikompassi.jyu.fi/opioppimaan/oppimistyylit.htm, viitattu 27.3.2018

Porttivapauteen, http://www.porttivapauteen.fi/vapautuvat/opas_oppimisvaikeuksiin/oppimistyylit, viitattu 27.3.2018

Amiedu, http://www.amiedu.net/jokeri/erivoima/7opo/ohjaustyylit.htm, viitattu 27.3.2018

Topopeda, http://topopeda.blogspot.fi/2014/11/ohje-erilaiset-ohjaustyylit.html, viitattu 27.3.2018

Nuorisuomi, http://www.suunnittelenliikuntaa.fi/NuoriSuomi/Evaita_ohjaamiseen/nuorisuomi/Ohjaaja/Valitse+ohjaustapa+tilanteen+mukaan.htm, viitattu 27.3.2018

Harjoittelijan huokauksia

Puolitoista oppituntia minä kestin sitä, puoli toista oppituntia minä pyysin kauniisti ja monesti. Sitten oli pakko ilmoittaa luokan häirikköpojille, että nyt riitti. ”Teidän käytöksestänne olisi työelämässä saanut jo kirjallisen varoituksen!”. ”Siitä voi saada potkut.” ”Niin voi, jos ei muuta käytöstään.” ”Työelämässä on myös tärkeää kunnioittaa kollegoitaan ja antaa heille työrauha!” Pojat rauhoittuivat vain hetkeksi ja sain opetuksen vietyä suht kunnialla loppuun.

Seuraavan opetusryhmän aikana helisivät korvani edellisestä metelistä, joten tuntui, että oma keskittyminenkin herpaantui siitä. Iso huokaus!

Ensi viikolla olisi taas edessä sama porukka. Millä saan heidät rauhoittumaan? Ovat kuulemma urheilijoita, joten heitin jo vitsillä, että seuraavat tunnit pidetäänkin Salpausselän maastossa perinteisen sukset jalassa ja kaikki hiihtävät niin kauan kuin minäkin. (Toim. huom. Tänä talvena hiihdetty 86 km Tervahiihto, joten luulisi porukan hiljenevän ennen kahdeksaakymmentä kilometriä 😉)

En edelleenkään ymmärrä, miten muut opiskelijat pystyvät keskittymään? Lienee selvää, että em. urheilijoilla keskittymiskyky on kateissa. Ovat kuulemma aina tuollaisia. Muut opiskelijat kertoivat myös, että jakavat kanssani ihmetyksen, miksi ylipäätään ovat koulussa, kun kiinnostus on enemmin puhelimen peleissä.

Koska kaikilla opiskelijoilla ei taida olla suksia ja hiihdättäminen saattaisi rangaista myös luokan keskittymiskykyisiä, niin taidan mennä seuraavaksi hajota ja hallitse -metodilla. En kyllä löytänyt em. metodia käsitellyistä ohjaustyyleistä, mutta eiköhän niitä oikeitakin tyylejä pääse kokeilemaan, kun ensin saadaan luokka järjestykseen.

PS. Kävin tänään ruokakaupassa ja ohitin siellä nuoren naisen, joka katsoi minua ujosti kulmien alta. Hetken mietittynä muistin hänet ja moikkasin. Sain takaisin reippaan moin. Salpauksen opiskelijahan siellä oli työssäoppimisjaksolla. Hyvä mieli.