”Pipot pois päästä ja olkaa hiljaa” ovat sanat, jotka nielaisin monta kertaa viime torstaina. Lisäksi mielessä pyörivät ”odota vuoroasi, ette voi mennä ja tulla kesken oppitunnin” -tyyliset ajatukset. Olin siis seuraamassa opetusta Koulutuskeskus Salpauksessa, jossa tulen suorittamaan opetusharjoitteluni. Seuraamallani opettajalla oli kyllä lehmän hermot. Omani olivat välillä koetuksella.
Opettaja antoi neuvoja aina uudestaan ja uudestaan. Välillä
tuntui, että minäkin, joka näin koko ohjelman ensimmäistä kertaa olisin voinut
niillä toistomäärillä jo käyttää ohjelmaa ja neuvoa sen käytössä. Mietin, miksi
kukaan ei tee muistiinpanoja? Kenelläkään ei kuulemma ole kyniä…
Purin tuntojani yhdelle ystävälleni. Hän sanoi, että opettajilta
voi viety kaikki kurinpitokeinot. Tarvittiinko kurinpitokeinoja silloin kuin
minä olin edellä mainittujen opiskelijoiden ikäinen ja lukion toisella
luokalla? Ei, mutta kai meihin oli iskostettu sen verran kova herran pelko ja
arvostus, joka käsitti myös opettajat.
Itse opetus tapa oli mielenkiintoinen. Opiskelijat tutustuivat
taloushallintoon nettiohjelman kautta. Opiskelijat oli jaettu ryhmiin ja
jokaisella ryhmällä oli oma yritys. Yritykset kävivät keskenään kauppaa, joten
tarjoukset, tilaukset, laskut, yms. kiersivät opiskelijoiden yritysten välillä.
Oman yrityksen varasto ja kirjanpito piti myös pitää järjestyksessä. Jokaiselle
opiskelijalle oli oma roolinsa, esim. kirjanpitäjä, reskontranhoitaja,
palkanlaskija, ostaja, yms. Käytiinpä siinä muutama yhtiökokouskin, joka oli
enemmänkin ryhmän ohjaushetki, mutta hyvä sellainen.
Mietin, miten tuossa hälinässä kukaan pystyy oppimaan, mutta
ei se näyttänyt olevan siitä kiinni. Jokainen joka Youtuben katselultaan viitsi
keskittyä tehtävään oppi varmasti. Osa jopa katselun lomassa. Multitasking
näytti onnistuvan omasta kriittisyydestäni huolimatta. Minulla on varmasti
aikamoinen työ suvaita multitasking kevään opetusharjoittelussani. Taidan jakaa
kaikille opiskelijoille ensi töikseni kynät.
Ai niin, yksi soitti kesken kaiken facetime -puhelun 😉
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti