Verkkoryhmän vaiheet?

Aihe, joka jäi viimeksi mietityttämään, oli ryhmän kehitysvaiheet verkko-opiskelussa. Tunnetuin käyttäytymistieteellisellä näkökulmalla varustettu teoria on Tucmanin ryhmän kehityskulku:

1. Muodostumisvaihe (forming)
2. Kuohuntavaihe (storming)
3. Yhdenmukaisuusvaihe (norming)
4. Hedelmällisen yhteistyön ja toimivan yhteisöllisyyden vaihe (performing)
5. Lopetus (adjourning)

Mutta päteekö teoria verkko-opinnoissa? Oma kokemukseni on, että verkko hioo "ärsyttäviä" piirteitä pois, koska esimerkiksi verkkopalaverissa pitää keskittyä enemmän asiaan. Lisäksi pitää aistien rajallisuuden takia keskittyä kuuntelemaan. Kuuntelu on myös helpompaa, koska ei saa ärsykkeitä muualta. Tunnusta, esimerkiksi joskus liveluennolla keskittyneeni opettajan maneeriin syödä silmälasiensa sankoja, yök!

Verkko lisää toki väärinymmärryksen riskiä, koska vastapuoli voi lukea tekstin väärällä jalalla herättyään ja tulkita omiaa. Verkko myös antaa mahdollisuuden, henkilön niin tiedostaessa, laittaa viesti muhimaan ja palata siihen paremman tuulen aikana. Livetilanteessa tällainen vastausten laittaminen jäähylle saattaa aiheuttaa isomman storming-vaiheen.

Kun peilaan omaan opintoryhmääni, en tunnista kuohuntavaihetta, hedelmällisen yhteistyön ja toimivan yhteisöllisyyden kylläkin. Nyt pinnalle alkaa myös hiipiä lopetuksen kaiho. Ryhmän kehitysvaiheet on toki hyvä tunnistaa ja tiedostaa kuohuntavaiheen mahdollisuus, mutta sitä ei tule niin helposti verkon hioessa särmiä.

Asia kaiversi minua niin, että kysyin teemasta omalta ohjaavalta opettajaltani. Hän oli kanssani samalla linjalla. Mutu-tuntuma olemme molemmilla, koska aiheesta ei kuulemma ole tehty tutkimusta. Ohjaava opettajani kertoi, että onko sitten syynä verkko-orjentoituneet, kärsivällisemmät opiskelijat, vai mikä, niin verkko-opinnossa hän ei ole törmnnyt kuohuntavaiheeseen. Live-opinnoissa kylläkin. Voi toki olla, että koska verkko-opinnot vaativat paljon omaa kurinalaisuutta pitää motivaatiokin olla kunnossa.

Tässä olisi kyllä hyvä tutkimusaihe jollekin...

Oma opintopiirini on täynnä erilaisia persoonia, taustoja ja tapoja toimia yksilönä ja ryhmässä. Silti 1,5-vuoden aikana olemme hioutuneet yhteen. Isoin pettymys oli tänään, kun tajusin, ettei yksi opintopiiriläisemme valmistukaan meidän muiden kanssa. Meillä on ollut kaveria ei jätetä -meininki ja nyt yksi jäikin pois. Olisi ollut mukava nähdä vielä kaikki siellä mistä kaikki alkoi...

Kiitollisena.